Suomi on pudonnut tietoyhteiskuntakehityksen kärkitiloilta. Vuosituhannen alussa komeilimme mitalisijoilla, tänään sijoitus on romahtanut jalkapallomaajoukkueemme tasolle. Suurin syy on julkisen sektorin heikko kyky kehittää sähköisiä palveluja nykyisiin tietojärjestelmiin. Tarvetta ja kehityshalua on, mutta suljettu markkina ja kehittämisen hajauttaminen pidättelevät etenemistä.
Suljettu tietojärjestelmä ei taivu asiakkaan prosessiin, olemme koukussa!
Kaupungit ja kunnat ovat useilla toimialoilla prosessisiilojen, suljettujen tietojärjestelmien ja monopolien armoilla. Toimittaja voi sanella sovelluksen toteutustavan, aikataulun ja hinnan, ja kaikki kolme ovat yleensä Asiakkaan kannalta hankalia. Kaupungit tilaavat saman järjestelmän samoilta toimittajilta, ja "pikku räätälöinnit" tekevät sovelluksista vaikeita ylläpitää. Tästä johtuen asiakkaat ovat pakotettuja muutamaan toimintatapojansa, jolloin käyttäjät joutuvat mukautumaan tietotekniikan vaatimuksiin.
Asiakkaasta tämä tuntuu siltä, että toimittajien liikeidea on perustunut "monistamiseen". Suljettuus mahdollistaa tuntityön, Asiakas joutuu tilaamaan tunteja, ei tuloksia. Tuntiseurannan sisältöön ei Asiakkaalla ole mitään mahdollisuutta puuttua ja rahastaminen on helppoa. Tunnin tuottavuus kun on eri työntekijöillä aivan erilainen.
1. Haaste toimittajille: Haluamme tilata tuloksia, emme tunteja!
Pahin ongelma on tietojen integraatiossa
Rakennettaessa prosessisiilojen yli kulkevia palveluja tulee eri tietokantojen tietoja pystyä yhdistämään. Nykyään on vaikeaa koota palveluissa käsiteltäviä tietoja. Tietokannat ovat suljettuja, joihin on jatkossa pakko rakentaa avoimet rajapinnat paremman asiakkuuden hallinnan ja palvelun mahdollistamiseksi. Kokonaiskuvan saaminen asiakkaasta, kuntalaisesta tai yrityksestä on helpompaa, jos tieto on tallennettuna vain yhdessä paikassa, jolloin sen ylläpito on hallittua.
2. Haaste toimittajille: Yksittäisten sähköisten palvelujen rakentamisen aika on ohi. Nyt tarvitaan suurempia palvelukokonaisuuksia ja keskitettyä asiakkuuden hallintaa.
Avainsana on avoimet rajapinnat
Avoimella tietojärjestelmällä tarkoitetaan liian usein vain avoimella lähdekoodilla rakennettua sovellusta. Avoin lähdekoodi ei sinällään ratkaise ongelmaa, mutta se mahdollistaa avoimiin ratkaisuihin siirtymisen. Keskeistä on tietokantojen avoimet rajapinnat ja tietojen vapaa käyttö eri toimittajien välillä.
Vaikka avoin lähdekoodi ei ole ilmaista, tuo se tullessaan yhteisöllisyyden ja osittaisen lisenssivapauden, joka pudottaa tulevaisuuden kehityskustannuksia merkittävästi. Yhteisössä tuotokset ovat jatkojalostettavissa yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Avoimuus parantaa laatua, vaatimus jakaa oma työnsä muiden nähtäväksi nostaa rimaa.
3. Haaste toimittajille: Tulevaisuudessa ei ehkä osteta valtavia ja kalliita kokonaistietojärjestelmiä vaan on mahdollista, että kokonaisuus kootaan tarvittavista palvelukomponenteista.
Kokonaisarkkitehtuuri tietojärjestelmien rakennuspohjana
Jotta kokonaisuuden saa avoimeksi, täytyy pohjatyöt tehdä kunnolla. Tätä kutsutaan kokonaisarkkitehtuurin rakentamiseksi. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) tarjoaa mahdollisuuden tehdä yhteisiä integraatio- ja palvelualustoja, joiden kautta ja varaan tietojärjestelmien integraatio rakentuu.
Avoimessa arkkitehtuurissa on vahvat liittymät prosessien mallinnukseen, toiminnan kuvaamiseen ja tietojärjestelmien kokonaishallintaan. KuntaIT-projektit ja suurien kaupunkien hankkeet ovat uran uurtajia tämän pohjatyön tekemisessä. Tampere ja Oulu ovat ottaneet käyttöön ensimmäiset osat avoimesta arkkitehtuurimallista ja muut kaupungit tulevat hyvää vauhtia perässä.
4. Haaste toimittajille: SOA on täällä eikä se ole vain tekniikkaa vaan avointa yhteistyötä. Nykyjärjestelmien tietokantoihin on pakko rakentaa avoimet yleiskäyttöiset rajapinnat!
Avoimeen maailmaan siirtyminen on lähivuosina pakko tehdä
Se mahdollistaa
Kuntien viesti ohjelmistotaloille
Teppo Sulonen,
Juhani Heikka,
Marko Monni
tietohallintojohtajat Tampere, Oulu ja Lahti
RSS-syöte
Kirjoita uusi kommentti